♥226 Codan ja Capun kuulumiset

Pojat on poikii

Pienen hiljaiselon jälkeen täällä taas, ja vuorossa vähän mun molempien poikien kuulumisia! Olin viikko sitten Suomessa käymässä, ja pääsin vihdoin näkemään Capun livenä. On kyllä aivan ihana varsa, niin luonteeltaan, kuin ulkonäöltäänkin ♥ Toki tähän aikaan vuodesta alkaa jo karva olla vähän pidempi, mutta niin kuuluukin. Hän on niin reipas poika, liikkuu hyvin, ja muutenkin kaikin puolin aivan ihana "pieni"!

Ig: esteheppacodanelamaa :)

     Ajelin viime viikon sunnuntaina yli kaksi tuntia suuntaansa, jotta pääsin katsomaan Capua. Sielä hän oli niin reippaana vastassa, ja menin heti moikkaamaan poikaa. Toinen tuli katsomaan että mikäs kaksijalkainen se sinä olet, johon vastasin vaan että sun uusi omistaja :) Capu näytti olevan asian kanssa ihan sujut, ja sitten pojat pääsi kentälle liitelemään. Capu ja sen paras kaveri Cola (Myynnissä! i Cent, ei Laptop) esittelivät hienosti kaikkia askellajeja, ja päätyivät myös kolme pientä ristikkoa sisältäneeseen kujaan. Eipä niitä voinut siltä enää poiskaan päästää, ja niin vaan pojat hyppäsivät elämänsä ensimmäiset esteet!

     Sitten vielä rapsuteltiin hetki kentällä, ja tehtiin ihan perus forward-back harjoitusta, jonka C hoksasikin tosi äkkiä. On ne hevoset kyllä fiksuja eläimiä, ei voi muuta sanoa! Sitten pojat pääsi takaisin kavereiden luokse pihattoon, ja matkalla treenattiin mitä pitikään tehdä kun ihminen pysähtyy. En malta odottaa että haetaan poika kotiin, ja sitten kun muutan takaisin Suomeen pääsen tekemään ja treenaamaan sen kanssa vaikka mitä! Niin paljon olen elämäni aikana nähnyt huonokäytöksisiä hevosia, että omistani en sellaisia halua, kaikki kun kuitenkin lähtee ihan peruskäsittelystä, ja kunnioituksesta ihmistä kohtaan :)

 Karvapallot ruokabaarilla :)

     Sitten Codan kuulumisia vielä pikaisesti. Estetreenit on mennyt pääosin erittäin hyvin, vaikka kerran pääsinkin testaamaan maneesin pohjahiekan koostumusta. Ollaan hypätty nyt ihan reilua 110cm -tasoa, ja Coda on ollut ihan super hyvä ratsastaa! Yhden pienen vesiesteen kanssa taas jouduttiin vähän taistelemaan, ja sen seurauksena jalkauduinkin kertaalleen. Sen jälkeen C sai kyllä kuulla kunniansa, kun meinasi mennä ihan pelleilyksi. Ei kysynyt enää kertaakaan että mennäänkö vai eikö mennä, ja sain Stefanilta paljon kehuja että ratkaisin tilanteen oikein ja ratsastin hyvin. Juteltiin myös että molemmissa näkyy hyvää kehitystä, enkä luultavasti kahdeksan viikkoa sitten olisi kyennyt ratkaisemaan tilannetta niinkuin nyt, vaan olisin mennyt ihan lukkoon. Toivotaan hyvää virettä myös ensi torstaille!

     Koulupuolella Coda on mennyt paljon eteenpäin, mutta vielä on irrallisia palasia, jotka eivät ole loksahtanut paikoilleen. Helppoa ei ole, mutta parempaan suuntaan ollaan menossa. Ajankohtaisia aiheita on nyt ollut mm. suoruus ja itsensä kantaminen, enkä voi väittää että nämä neuvot olisi pelkästään hevoselle. Ehdottomasti kuitenkin kehitystä havaittaavissa, ja on se aika hienosti siirtänyt lihaksensa oikeisiin paikkoihin. Kyllä se jo jaksaa paremmin kootakin, ja aika lähelle piruettilaukkaakin ollaan päästy. Kyllä siitä vielä hyvä tulee! Klippasin pojun myös pari päivää sitten, niin kelpaa taas treenatakin. Ensimmäistä kertaa ajoin jalatkin, tosin vain polviin saakka, mutta super ylpeä olen kyllä, miten siisti siitä tuli. Muiltakin on tullut kehuja, ettei näy mitään raitoja, linjat on siistit, ja jalatkin nätisti häivytetty :) Kuvaa en ole muistanut vielä napsasta, mutta sen sijaan loppuun vielä vähän Capu-fiilistelyä ♥

Ihanaa viikkoa kaikille ♥

♥225 Welcome to the Family

Meille tuli varsa!

 

Osa onkin saattanut jo instagramista huomata, että meidän perheeseen on tullut uusi jäsen. Codan lisäksi mulla on nyt myös toinen hevonen, tai tarkemmin sanottuna hevosen alku. Vieläkin vähän vaikea käsittää, että tuo ihana pieni varsa on oikeasti mun! Tervetuloa perheeseen Cappuccino Friend ♥

Kaikki postauksen kuvat ja videot © Veera Lempinen

     Nyt osa varmaankin miettii, lähtikö Capu matkaan Belgiasta, kun kävimme Zangersheiden varsahuutokaupassa. Capu on kuitenkin ihan suomalainen poika, ja pääsen näkemään sen muutaman viikon päästä kun käyn taas pitkästä aikaa Suomessa! Varsastahan on vielä tosi vaikeaa sanoa, mitä se tulevaisuudessa tulee olemaan, mutta tällä hetkellä riittää että se on terve, komea, ja hyväsukuinen (sukutaulun löydät täältä). Tulevaisuus näyttää sitten loput :) Mun mielestähän se on tietenkin täydellinen, onhan se sentään mun oma pieni!
     Odotan innolla että pääsen näkemään pojan, parisen viikkoa ja sitten! Kuvat näyttävät komeuden, videot hienot liikkeet, sukutaulu että takana on kovia hyppääjiä, mutta luonteen yms näkee vasta sitten paikan päällä! Odotan niin että pääsen kertomaan pienelle, että moikka, tässä on nyt sun uusi oma ihminen, lupaan antaa sulle kaiken, ja pitää susta huolta. Oon sun vierellä kun kasvat isoksi, ja lupaan antaa paljon huolenpitoa ja rakkautta. Eihän se sitä ymmärrä, mutta haluan silti kertoa sille, ja toivottaa tervetulleeksi perheeseen. Luulen että iskä hoitaa myös rapsuttelu- ja namipuolen aika hyvin!

linkki videoon

     Varsan osto ei ollut kovin pitkään harkittu asia, sillä inspiraatio tosiaan lähti liikkeelle muutama viikko sitten Zangersheidesta. Iskä innostui huutokauppassa nähdyistä varsoista sen verran, että alkoi katselemaan omaa heppavauvaa jota voisi rapsutella. Joten oikeastaan Cappuccino tuli meille, että iskä voisi käydä rapsuttelemassa sitä! Eri vaihtoehdoista Capu oli se, joka sytytti oikeastaan heti. Suku ja ulkonäkö vaan iskivät, ja luonteeltaankin poika on kuulema oikein reipas. Toki vieläkin kovempia sukuja oli tarjolla, mutta mä tykkäsin silti tästä eniten. Iskä kävi sen sitten paikan päällä katsastamassa hepat, ja yhtenä iltana viimeviikolla se sitten soitti, että "Moikka, ostin varsan!"
     Videoita katsellessa myös mun kouluratsastaja-työkaverit kallistuivat Capun puoleen, koska sillä oli kivan näköiset liikkeet. Yksi valintaperusteista oli siis tälläkin kertaa hyvä ravi, niinkuin Codaa ostaessakin, vaikkei ravilla ole estehevoselle mitään merkitystä! Mutta kyllä mulle on kuitenkin ehdoton plussa, että hevonen liikkuu hyvin. Vaikka pidänkin itseäni enemmän esteratsastajana, on mun päätavoite olla hyvä ratsastaja, ei hyvä koulu- tai esteratsastaja. Capu oli se, jolle oli täydellinen paikka meidän perheessä, kaikki tässä pienessä hurmurissa vaan nappasi, ja vielä värikin oli oikea. Mullahan ei ole koskaan ollut muun värisiä eläimiä! Meillä on ollut koiria, kissoja, hevosia, ja jopa kana, ja niistä jokainen on ollut ruskea :D Joka tapauksessa, Capusta tulee sitten lisää juttua kun olen nähnyt sen. Katsotaan jos kuvailisin jopa videopostausta!

 
     Toivotaan, että Capu pysyy terveenä nämä elämänsä ensimmäiset vuodet. Jos kaikki menee hyvin, päästään sitten kolmen vuoden kuluttua tekemään siitä ihan oikeaa esteratsua. Sitten kun muutan takaisin Suomeen, alan tekemään sen kanssa paljon erilaisia juttuja, sillä haluan että se tottuu kaikkeen jo mahdollisimman nuorena. Aina voi tehdä ground workia, nostella jalkoja, totuttaa kulkemaan hyvin narun päässä yms. Capun kannalta olen kyllä niin oikeassa paikassa tällä hetkellä, kun vaan voi olla. Nään täällä niin paljon nuorten hevosten oikeaoppista käsittelyä, että toivottavasti osaan siirtää kaiken oppimani sitten Capun kanssa työskentelyyn. Ainakin ensi vuoden alkuun se saa kuitenkin elää rentoa pienen oripojan elämää, ja katsotaan sitten mitä tuleman pitää :)

Lupaan, että annan sulle kaiken mitä tarvitset! Seison sun rinnalla, ja kasvan sun kanssa yhdessä. One more time, welcome to the family, Cappuccino Friend ♥

♥224 Belgian ostokset

Ostokset Zangersheidestä

Lupailinkin viime videopostauksessa, että näytän teille mitä ostoksia Belgiasta tarttuikaan matkaan. Codalla ja mulla on molemmilla tosi paljon kaikkea, joten sen suurempia tarpeita millekään ei ollut. Pari juttua kuitenkin löytyi, joita ihan tarpeeksikin voisi kutsua. Coda sai koulusuitset, sekä elektrolyyttiä, ja mä sain uudet housut ja kannusremmit :)

     Ratsatushousut ovat Harcour-merkkiset, ja niissä on kokopaikkaiset pistegripit. Gripit on tosi pitävät, ja housut tosi ihanat päällä. Mulla koko on 38, ja vyötärö on hieman korkeampi, josta itse tykkään paljon. Ainoa miinuspuoli on, että vetoketju aukeaa välillä, pitänee keksiä siihen joku viritelmä. Muuten ei kyllä ole kun hyvää sanottavaa näistä, ja myös polvipaikoilla kyseiset housut olivat aivan ihanat! Päädyin lopulta kuitenkin näihin, sillä sileällä ratsastan kuitenkin sen 5 kertaa viikossa, kun esteitä menen vain sen yhden kerran.

     Esteillä rakastan polvipaikkoja, mutta sileällä olen tykästynyt kokopaikkoihin. Kokogrippejä mulla olikin aijemmin vain yhdet, jotka ovat olleet kovassa käytössä. Polvigrippejä mulla on kuitenkin jo kolmet, plus parit kisahousut. Nämä ovat tulleet kyllä heti kovaan käyttöön, uudet lempparit ehdottomasti :) Kuvassa näkyy myös uudet nahkaiset kannusremmit, jotka tulivatkin tarpeeseen edellisen remmin katketessa. Muutaman kuukauden mulla oli eriparia olevat remmit, niin nyt sekin asia on korjattu!

     Monet varmasti tietävätkin, että meillä oli sekä sileälle, että esteille omat micklemit. Tultiin täälä kuitenkin pikkuhiljaa siihen tulokseen, että sileällä ne eivät ole niin hyvät. Niillä hevonen pääsee karkaamaan tuntumaa liikuttelemalla  leukojaan, eikä näin ollen tukeudu käteen halutulla tavalla. Uusilla suitsilla ero tuntui heti, ja pitäähän mun nyt täällä dressagetallilla edes esittää ymmärtäväni jotain kouluratsastuksesta ;) Ei vaan, jos nyt totta puhutaan niin Coda on mennyt sileällä paljon eteenpäin, ja nyt kun tämä suitsiasiakin on kunnossa, en malta odottaa että päästään taas kunnolla treenaamisen makuun. Huomenna Codalla on kevyt kengityksen vuoksi, mutta sitten katsellaan taas valkkuja.

Tälläinen tiivis esittelypostaus tällä kertaa, onko teillä esittää jotain postaustoiveita?